Vyöhyketerapian toimintaperiaate

Charles Ersdalin vyöhyketerapian perusteet ovat:

* Anatomia
* Fysiologia
* Patologia
* Immuunibiologia

Ersdal tutki ihmiskehon toimintaa ja tautien syntyä ja sitä, miten häiriöt saataisiin korjattua. Ersdal painotti kokonaisuutta eli sitä, että yksittäistä oiretta tai vaivaa ei voida hoitaa ilman, että käydään lävitse kaikki jalkaterän alueella sijaitsevat kehon heijastusalueet systemaattisesti. Myös psyykkinen tila tasapainottuu. Ersdal piti tärkeänä kokonaiskäsittelyä.

Kehon alueiden ja elimien vyöhykkeet löytyvät jalkaterästä. Näitä vyöhykkeitä tai pisteitä painamalla vyöhyketerapeutti lähettää signaalin kehon eri alueille. Esimerkiksi maksan vyöhykkeestä jalassa saadaan signaali kulkemaan vyöhyke- eli energiarataa pitkin maksaan. Jos maksassa on jokin häiriö signaali jatkaa refleksikaarelle selkäytimeen ja sieltä aivojen autonomiseen hermojärjestelmään. Täältä häiriöitä korjaava signaali palaa takaisin maksaan. Autonomisen hermoston avulla ihmisen elimistö normalisoi elintoiminnot silloin kun se on mahdollista – terapeutti toimii vain impulssin antajana.