Vaihtoehtohoitojen torjuminen ei palvele potilaan etua

LKL.n lehdistötiedote:

Eriävä mielipide Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitykseen Luontaishoidot ovat maailmanlaajuisesti tulleet koululääketieteen hoitojen rinnalle. Potilaat ovat alkaneet kritisoida koululääketieteen hoitoja ja menetelmiä ja haluavat yhä enemmän ottaa itse vastuuta terveydestään. He haluavat tehokkaita, turvallisia ja kokonaisvaltaisia hoitoja, johon juuri luontaishoidot tarjoavat mahdollisuuden. STM:n työryhmän enemmistön esitys ei palvele tätä kansalaisten toivetta, vaan vaikeuttaa potilaan oikeutta valita itse hoitomuotonsa. Esityksen seurauksena tiettyjen potilasryhmien mahdollisuus käyttää luontaishoitoja koululääketieteen rinnalla jää luontaishoitoihin perehtymättömien lääkäreiden ratkaistavaksi

Turvallisuus, tieteellisyys, tutkimus Työryhmän enemmistö asettaa kyseenalaiseksi luontaishoitojen turvallisuuden ja tieteellisyyden. Laajojen kansainvälisten tutkimusten ja tilastojen mukaan luontaishoidot ovat turvallisia ammattitaitoisten terapeuttien antamina. Suomessa viimeisten 40 vuoden aikana on tapahtunut vain muutama epäpätevän hoitajan aiheuttama potilasvahinko, joiden perusteella leimataan koko luontaishoitoala. Luontaishoidot ovat myrkyttömiä eikä niillä ole haitallisia sivuvaikutuksia. Niillä voidaan hoitaa kroonisia sairauksia ja monia muita vaivoja, joihin koululääketieteellä ei ole hoitokeinoa. Ne tukevat kehon omaa kykyä parantua, koska luontaishoitaja paneutuu terveyden palauttamiseen. Luontaishoidot ovat ennalta ehkäiseviä ja pystyvät estämään oireiden muuttumisen krooniseksi sairaudeksi ja lääkeriippuvuudeksi (v. 2008 Kela maksoi lääkekulukorvauksina 1,2 miljardia euroa). WHO:n tutkimusten mukaan luontaishoidoilla saadaan usein nopeita ja kestäviä hoitotuloksia pienin kustannuksin. Luontaishoitoja on länsimaissakin tutkittu runsaasti 1970-luvulta lähtien, ja varsinkin viime vuosina tutkimustyö on lisääntynyt voimakkaasti, ja sitä tehdään myös Pohjoismaissa. Koululääketieteen hoidoista vain 40 % on voitu todentaa EBM-tutkimuksin (evidence based medicine), luontaishoidoistakin 30%. Kokemukseen perustuvaa tietoa sisältyy runsaasti molempiin.

STM:n työryhmässä (12) vain kaksi luontaishoitojen asiantuntijaa STM:n työryhmän enemmistö muodostui puhtaasti koululääketieteellisen näkemyksen omaavista henkilöistä ja terveydenhuollon ammattijärjestöjen edustajista, jotka ovat julkisesti tuoneet esille kielteisen suhtautumisensa luontaishoitoihin. On itsestään selvää, että työryhmän enemmistön sanelema lakiehdotus on asenteellinen ja terveyspoliittisissa painotteissaan vanhoillinen. Se ei perustu riittävään selvitystyöhön ja tutkimustietoon.

WHO:n ja EU:n suositukset edellyttävät erillislakia Työryhmän esitys on ristiriidassa Maailman Terveysjärjestön WHO:n ja EU:n suositusten kanssa. Näiden järjestöjen ja myös meidän näkemyksemme mukaan tarvitaan kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään luontaishoitoalan koulutuksesta, hoitajien asemasta ja rekisteröitymisestä, hoitojen tutkimuksesta ja terveydenhuollon ammattilaisten perehdyttämisestä luontaishoitoihin. Vain siten pystytään takaamaan potilasturvallisuus ja ammattitaitoinen hoito kaikille hoitojen käyttäjille. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan välittömästi uusi työryhmä, joka ryhtyy suunnittelemaan erillislakia luontaishoitoalalle ja jonka työ perustuu alan asiantuntemukseen ja tutkimuksiin.

Raportin voi lukea kokonaisuudessaan: www.stm.fi/julkaisut

Vastaa